Kanavaristeily Savonlinnasta Heinävedelle

Heinäveden reitti yhdistää toisiinsa Kallaveden ja Haukiveden. Reitti alkaa Kallavedestä kulkien Vehmersalmen kautta Suvasveteen ja Varisveteen, jonka Karvionkoski liittää Kermajärveen. Kermajärvi on reitin pääjärvi, sitä luonnehtivat pitkät, kapeat lahdet ja niemet sekä kallio- ja kivikkorannat. Järven keskiosan suuri selkävesialue rajoittuu ympäröivään sokkeloiseen saaristoon. Monien saarten rannat ovat hyvin louhikkoisia, myös paljaita kallioita ja jyrkänteitä on runsaasti. Kalliot kohoavat paikoin kymmeniä metrejä vedenpinnan yläpuolelle. Kermajärvi kuuluu osana rantojensuojeluohjelmaan ja myös erityissuojelua vaativiin vesistöihin. Heinäveden reitti kulkee aidossa Savolaisen järviseudun vesistömaisemassa. Vaihtelevat luonnonpiirteet, vesistön kapeikot ja laajemmat selät, kosket, kanavat ympäristöineen ja vanha asutus muodostaa reitistä maisemallisesti moninaisen ja kauniin kokonaisuuden. Reitti on vehmas ja kapeikkoinen. Järvenrantaluonnolle tyypillisiä ovat laajoille alueille levittäytyvät mäntyvaltaiset metsät ja monin paikoin kasvavat koivikot. Koivikot ovat seurausta seudulla pitkään jatkuneesta kaskeamisesta. Kokonaisuudessaan Heinäveden reitti on maamme edustavimpia sisävesiliikenteen muovaamia maisemia. Turhaan ei Heinäveden reittiä ole valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Ilmentäähän se mitä hienoimmin itäisen Järvi-suomen edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitä. Heinäveden reitti sivuaa Koloveden kansallispuistoa, joka on saimaannorpan tärkeä elinalue ja metsänsuojelukohde. Kansallispuiston tehtävänä on suojella Saimaan saaristoluontoa, eteläsuomalaista metsäluontoa ja saimaannorpan elinympäristöä. Kanavat Heinäveden reitin kanavointi aloitettiin 1895. Jo tätä ennen liikennettä oli Kuopiosta Karvioon asti (vuodesta 1865) ja Savonlinnasta Pilppaan asti (vuodesta 1872). Kun Karvion kanava valmistui 1896, Kuopiosta päästiin jo Heinävedelle saakka. Liikenne koko Heinäveden reitillä Kuopiosta Savonlinnaan (Haukivedelle) alkoi 1906.